Pälvisilsa on viime vuosina yleistynyt suomalaisilla nautatiloilla. Tartuntapaine on kasvanut ja torjunta vaikeutunut. Tautiketjujen katkaisemiseksi ETT uudistaa tukimallejaan, jotta tartunnan saaneet tilat saadaan entistä kattavammin rokotusten piiriin.
Uusien tartuntojen lisääntyminen on nostanut tautiriskiä selvästi. Jo kolmen vuoden ajan tiloillamme on todettu vuosittain 70–100 uutta pälvisilsatartuntaa. Taudin hallinta edellyttää koko ketjun yhteistyötä.
Pälvisilsa voi levitä piilevänä ennen kuin oireita on havaittu
- Oireet voivat ilmetä vasta viikkojen tai kuukausien kuluttua tartunnasta
- Itiöt säilyvät ympäristössä vuosia
- Välityseläimet ja teuraat on syytä viedä itse ulos erillisin lastaustiloihin
- Vierailijoiden ja oman henkilökunnan tautisuojaus kuntoon
- Myös jyrsijät ja lemmikit voivat levittää tautia. Jyrsijätorjuntaan huomiota loppukesästä lumentuloon saakka.
Rokotukset ovat torjunnan perusta
Pälvisilsaa torjutaan vähentämällä tartuntapainetta ja rokotukset ovat keskeisin keino katkaista tartuntaketju. Kaikki tilat, joilla on pälvisilsaa ja alle kolmen kuukauden ikäisiä vasikoita, pitäisi saada rokotusten piiriin. Tämä katkaisee tartuntaketjujen jatkumisen ja vähentää tautipainetta. ETT:n tukea ollaan kehittämässä tämän mahdollistamiseksi.
Maito- ja emotiloilla kaikki eläimet rokotetaan kahteen kertaan. Rokotuksia jatketaan kolmen vuoden ajan. Vasikoita voi toimittaa välitykseen ilman rajoitteita, kun karjan rokotusten aloittamisesta on kulunut puoli vuotta ja kun karja on ollut oireeton kolme kuukautta. Poikkeustilanteissa vasikoiden myynnistä sovitaan erikseen ostajan kanssa.
Lihanautatiloilla rokotusohjelma suunnitellaan tilakohtaisesti. Osastokohtaisesti täytettävissä vasikkakasvattamoissa saneeraus on usein onnistunut rokottamalla tartuntaerä sekä sitä seuraava samaan osastoon tuleva erä.
Muilla lihanautatiloilla kaikki saapuvat vasikat on rokotettu koko kasvatuskierron ajan, kunnes oireilleet eläimet on myyty pois. Tämän jälkeen on rokotettu vielä yksi varmistuserä tartuntojen ehkäisemiseksi.
Jalostuseläinten hankinta silsariski halliten
Tautiriskin lisääntymisen myötä jalostuseläinten hankintaan tulee kiinnittää huomiota. Keinosiemennystä ja alkionsiirtoja kannattaa suosia, mikäli mahdollista. Sonnin lähtökarjan tartuntariski tulee selvittää huolellisesti, ja koko astutusryhmä rokottaa ennaltaehkäisevästi, jos riskiä on syytä epäillä. Siitossonnit on suositeltavaa asettaa tulokaranteeniin ja pestä ennen yhdistämistä muun karjan joukkoon, jos sonnin kohonnut silsariski on tiedossa. Karanteenina voidaan käyttää muusta karjasta erotettua astutusryhmää.
Pälvisilsan torjunta onnistuu vain yhteistyöllä. Rokotukset, hyvä tautisuojaus ja hallittu eläinliikenne ovat avainasemassa, jotta tartuntapaine saadaan laskuun valtakunnallisesti.
Pälvisilsa hallintaan – yhdessä onnistumme! -hanke
Alueellisesti tartuntoja pyritään hillitsemään muun muassa Keski-Pohjanmaalla käynnistyvällä hankkeella, jossa nautatilat ja nautaketjun toimijat sitoutetaan yhtenäisiin toimintatapoihin, parannetaan tautisuojausosaamista ja tuetaan pitkäjänteistä saneeraustyötä. Tavoitteena on vähentää tartuntojen määrää ja pysäyttää taudin leviäminen erityisesti riskialueilla.
Lue lisää hankkeesta täällä.
Kirjoittaja:
Tuomas Herva, Atria
Kuvat:
Atrian arkisto, Eläinten terveys ETT ry
Karanteeni ja oikeat toimintatavat yhä tärkeämpiä
Eläinhankinnoissa karanteeni ja huolelliset toimintatavat ovat keskeisiä. Emolehmä- ja maitotiloilla kaikki ostettavat eläimet on syytä ottaa karanteenin kautta, jotta karja suojataan piileviltä taudeilta, kuten pälvisilsalta.
Mieti kustannuksia ja haittoja
Jo pelkästään erityistilanteen aiheuttama myyntikielto voi vaikuttaa merkittävästi tilan talouteen ja eläintilojen riittävyyteen, vaikka myyntitauko kestäisi vain muutaman kuukauden.
Karanteeni tarkoittaa, että uusi eläin pidetään vähintään 3–4 viikon ajan erillään muusta karjasta. Jos erillistä pitopaikkaa ei ole mahdollista järjestää, eläin tulee sijoittaa mahdollisimman kauas muista eläimistä. Karanteenieläinten hoitoon on käytettävä erillisiä vaatteita ja jalkineita.
Nautaa ei tule pitää karanteenissa yksin. Seuraksi voidaan ottaa omasta karjasta yksi eläin, joka toimii samalla niin sanottuna testieläimenä mahdollisen tartunnan havaitsemiseksi. Testieläimeksi soveltuu esimerkiksi teuraaksi lähtevä, kiireetön eläin, jolloin sitä ei tarvitse palauttaa takaisin karjaan.
Ajoitus on osa tautisuojausta
Kesä ja laidunkausi helpottavat uuden eläimen erillään pitoa. Kun lämpötila on plussan puolella eikä vesi jäädy, tilapäisiä karanteenitiloja voidaan rakentaa esimerkiksi irtoaidoista tai väliaikaisista karsinoista. Karanteenin päättymisen jälkeenkin riskiä voidaan rajata esimerkiksi laidunryhmien avulla siten, että uusi eläin ei heti sekoitu koko karjaan.
Siitoseläinkaupassa on muistettava kahden kuukauden sääntö: uusien eläinten oston jälkeen tilalta ei tule myydä eläimiä ulos kahteen kuukauteen. Vastaanoton ajankohta kannattaa suunnitella huolellisesti. Jos esimerkiksi hankit keväällä uuden sonnin, varmista, ettei tilalla ole samanaikaisesti käynnissä siitokseen myytäviä eläimiä koskevaa toimintaa.
Siitoseläinten ostajan tulee perehtyä myyjän Nasevan terveystilannetodistukseen. Todistuksesta on syytä varmistaa terveystietojen lisäksi se, ettei myyjä ole hankkinut uusia eläimiä kahteen kuukauteen ennen kauppaa.
Kirjoittaja:
Susanna Vehkaoja, Atria