Korkeampiin teuraspainoihin pyritään, jotta vähenevistä naudoista saataisiin mahdollisimman paljon suomalaista naudanlihaa. Tämä on sekä taloudellisesti järkevää että myös huoltovarmuuskysymys.
TEKSTI: Tomi Karsikas, Atria KUVA: Tuukka Kiviranta
Tässä jutussa optimiteuraspainolla tarkoitetaan sellaista myytyjen teurassonnien ja -hiehojen keskimääräistä teuraspainoa, jolla taloudellinen tulos on nykyisillä hintasuhteilla paras mahdollinen teurasnaudan kasvattajalle.
Atria on jyrkentänyt sekä sonnien että hiehojen painohinnoittelua niin, että kevyiden ja painavien teuraseläinten hintaero on kasvanut. Parhaan hinnan saa, kun sonnien teuraspaino on yli 370 kg ja hiehojen teuraspaino yli 320 kg. Lisäksi rasvavähennyksiä on lievennetty, jotta pelko ruhojen rasvoittumisesta ei estäisi teuraspainojen nostamista. Vaikka rasvavähennyksiä on pienennetty, on kuitenkin todettava, että rasvan markkina-arvo on edelleenkin punaista naudanlihaa alhaisempi.
Optimiin vaikuttaa moni asia
Hinnastorakenteen lisäksi hintasuhteet ovat aina muutoksessa ja se vaikuttaa optimiteuraspainoon. Vaakakupissa on lihakiloista maksettava hinta ja toisaalta sen tuottamisen kustannukset. Huomioitavia asioita on paljon. Miten teuraan kilohinta muuttuu, kun teuraspaino nousee ja eläinten jakauma eri painoluokkiin, lihakkuusluokkiin ja rasvaluokkiin sen mukana? Liharotuisilla eläimillä myös kausilisä vaikuttaa yhtälöön. Kuinka paljon maksaa vasikka ja kuinka paljon rehut? Miten tukien kertyminen vaikuttaa lopputulokseen? Teuraspainon ja teurasiän noustessa nousee yhden kilon tuottamiseksi tarvittavan rehun määrä ja siten ruokintakustannus.
Vasikka on arvokas
Tarkastelin 26.3. pidettyä optimiteuraspainoja käsittelevää webinaaria varten maitorotuisten sonnien ja hiehojen sekä liharotuisten sonnien ja hiehojen optimiteuraspainoja. Kaikissa näissä eläinlajeissa optimiteuraspaino nousi aiemmasta. Mitä muutoksia teuraspainon nostaminen sitten aiheuttaa kasvattamon talouden näkökulmasta? Kun teuraspainoa ja kasvatusaikaa nostetaan, se hidastaa kasvattamon kiertonopeutta, eli alentaa vuoden aikana kasvattamosta teuraaksi myytävien eläinten määrää. Tämä aiheuttaa tulopuolella hieman laskua sekä tukien kertymään että lihan myyntituloihin, vaikka teuraista saatava kilohinta nouseekin. Suurin muutos tapahtuu kuitenkin kulupuolella. Kasvatusajan noustessa ja kierron hidastuessa vasikkakustannus alenee huomattavasti. Vasikoiden hinta on noussut merkittävästi vuoden aikana ja niitä kannattaa siis ”säästellä”.
Vasikoiden saatavuus ja liharotuisten kausihinnoittelu voi muuttaa optimia
Vasikoiden saatavuus luonnollisesti vaikuttaa myös optimiteuraspainoon, jos vasikoita ei ole kohtuullisessa ajassa saatavissa teuraaksi lähteneiden tilalle, nousee optimi kasvatusaika ja teuraspaino edelleen. Liharotuisilla sonneilla myös kausilisä vaikuttaa asiaan. Jos teuraiden myynti ajoittuu keväälle parhaan kausilisän aikaan, voi optimiteuraspaino nousta jopa 500 kg tasolle.
Hyvillä tuotantotuloksilla merkittävästi parempi taloudellinen tulos
Nykyisillä hintasuhteilla kannattaa panostaa täysillä mahdollisimman hyviin kasvuihin ja pieneen hävikkiin.
Sadan gramman nousu päiväkasvussa nostaa 200 paikkaisen kasvattamon katetuottoa yli 40 000 € vuodessa, vaikka parempaan rehustukseen panostetaan lähes 20 000 € vuodessa.
Hävikin alentuessa kahdeksasta kahteen prosenttiin, nousee 200 paikkaisen kasvattamon katetuotto yli 20 000 € vuodessa lisääntyneiden teurasmyyntitulojen myötä.
Riittävä karsinatila ja makuualueen pehmustaminen vaikuttavat osaltaan toteutuviin kasvutuloksiin. Hintasuhteet ovat tällä hetkellä sellaiset, että ainakin sonnien osalta kannattaa harkita karsinatilan lisäämistä ja sonneille maksettavan eläintenhyvinvointikorvauksen hakua. Jos eläinmäärän vähentämisellä päästään parempiin kasvutuloksiin ja pienempään hävikkiin, on taloudellinen tulos parempi pienemmästä eläinmäärästä huolimatta.
Tarkemmin laskelmiin voi tutustua katsomalla webinaaritallenteen TTP:ltä.