Kotimaisuutta arvostetaan. Tämä nousee selkeästi esiin tutkimuksista, joilla myös Atria seuraa systemaattisesti kuluttajien mielikuvia, ruokaan liittyviä asenteita ja ketjun toimivuutta. Eri menetelmillä tehdyt kuluttajatutkimukset ja tuottajatyytyväisyyskyselyt kertovat samansuuntaista tarinaa: kotimaisuutta arvostetaan, Atriaan luotetaan ja ruokaketjua pidetään vahvana.
Atrian tutkimuspäällikön Jukka Saarenpään mukaan yhtiön asema kuluttajien mielissä perustuu ennen kaikkea arjen luotettavuuteen.
– Atria on kuluttajille ensisijaisesti valinta, jota ei tarvitsee perustella. Olemme arjen moniin tilanteisiin sopiva brändi, joka valitaan melko automaattisesti. Luottamus syntyy siitä, että tuote toimii kerta toisensa jälkeen. Se ei ole yksittäisen kampanjan tai viestin tulos, vaan pitkän ajan aikana rakentunut kokemus.
Huhtikuussa 2026 toteutetussa ”Maatalouden imago”-tutkimuksessa kuluttajat kertoivat ennen kaikkea arvostavansa kotimaista maataloutta, sen turvallisuutta ja vastuullisuutta. Laadullisin menetelmin toteutetussa tutkimuksessa kävi ilmi myös se, että kiinnostus koko ruokaketjun toimintaan on kasvanut.
– Suomalaiset arvostavat kotimaisuutta todella vahvasti. Ostotilanne on sitten eri asia. Siinä tehdään nopeita päätöksiä, joissa hinta, tottumus ja saatavuus vaikuttavat yhtä aikaa. Arvostus ei automaattisesti muutu valinnaksi.
Suomalaisia kuluttajia kiinnostaa myös yhä enemmän kysymys oikeudenmukaisuudesta.
– Ihmiset pohtivat yllättävän paljon sitä, saavatko tuottajat riittävän korvauksen tekemästään työstä. Ruokaa ei tarkastella pelkästään tuotteena, vaan osana huoltovarmuusketjua, jonka eri osa-alueet kiinnostavat yhä enemmän.
Luottamus suomalaiseen tuottajaan ja ruuantuotantoon on vahvaa ja siksi kotimaisesta ruuantuotannosta halutaan myös pitää kiinni.
– Selkeä näkemys on, että asiat tehdään Suomessa hyvin ja sitä pidetään lähes itsestäänselvyytenä. Tämä onkin totta, mutta harvemmin kuluttaja pysähtyy miettimään, mitä se hyvin ja luotettavasti tehty ruuantuotanto käytännössä tarkoittaa.
Suomalaisessa ruokaketjussa tämä tarkoittaa sitä, että kaikki tehdään niin hyvin kuin mahdollista.
Juuri tässä syntyy jännite: tuotantoon kohdistuu odotuksia ja arvostusta, mutta sen arki ja vaatimukset eivät näy kuluttajalle kovin konkreettisina.
Hyvä maine luo mahdollisuuksia, mutta raha ratkaisee
Kysymys on lopulta yksinkertainen: miten arvostus muutetaan euroiksi? Kantarin tekemässä Tuottajatyytyväisyystutkimuksessa Atrian tuottajat pitävät ketjun vahvuutena vahvaa ja luotettavaa toimijaa, joka pystyy tuottamaan taloudellista hyötyä tuottajaomistajilleen.
Itikka osuuskunnan ja Lihakunnan toimitusjohtaja Ilkka Nykänen sanoo sen suoraan:
– Rahaa ei kasva puussa. Jokainen euro, joka ketjuun saadaan, on haettava markkinasta, käytännössä kuluttajien taskuista.
Viimeisen puolentoista vuoden aikana tässä on myös onnistuttu.
– Maanlaajuisesti naudanlihan arvoketjuun on saatu noin 150 miljoonaa euroa. Se ei ole syntynyt itsestään, vaan on vaatinut jatkuvaa työtä: neuvotteluja, hinnoittelua ja sitä, että koko ketju pystyy perustelemaan arvonsa kuluttajille asti.
Maineella on tässä keskeinen rooli
– Kun kuluttaja luottaa tuotteeseen, hinnanmuutoksia on mahdollista viedä läpi. Ilman luottamusta se olisi huomattavasti vaikeampaa. Yksi konkreettinen esimerkki on naudan jauhelihan hinnannousu, joka on noussut noin 30 prosenttia ilman merkittävää vastareaktiota kuluttajilta.
Mutta ratkaisevaa ei ole yksittäinen hinnankorotus, vaan se, miten kuluttajan maksama hinta jakautuu ketjussa: kattaako se kasvaneet kustannukset ja jääkö siitä riittävä osuus alkutuotantoon.
– Se on lopulta aika yksinkertainen asia: jos rahaa ei saada ulos markkinasta, sitä ei ole jaettavaksi myöskään alkutuotantoon. Siksi arvo on saatava tuottajalle asti.
Käytännössä tämä tarkoittaa jatkuvaa työtä koko ketjussa.
– Atrialla tämä näkyy muun muassa neuvotteluina kaupan kanssa hintatason kehittämiseksi sekä viennin kasvattamisena uusille markkinoille. Samalla tuotantoa suunnitellaan eri lihalajien välillä kysyntää vastaavaksi, ja ketjun toimivuutta tuetaan palveluilla, joita tuottajat pitävät tuottajatyytyväisyyskyselyn mukaan selkeinä vahvuuksina.
Hyöty näkyy vakaudessa
Tuottajatyytyväisyys 2025 -tutkimus piirtää kokonaiskuvan, jossa Atrian asema lihantuottajien kumppanina on vahva ja monin paikoin kehittynyt myönteisesti. Sitoutuminen on vahvistunut, mutta samalla viesti on selvä. Ratkaisevia kysymyksiä ovat tuottajahinnan kilpailukyky ja kokemus arvostuksesta.
– Kun katsoo kyselyn tuloksia, sieltä nousee aika selvästi esiin, mitä oikeasti arvostetaan. Ei niinkään yksittäisiä hintapiikkejä, vaan tasapuolisuutta ja vakautta. Se, että kaikki ovat samalla viivalla ja tietävät, millä pelisäännöillä toimitaan, Nykänen sanoo.
Samalla kyse on jatkuvuudesta.
– Meillä on olemassa markkinakanava ja lupaus siitä, että nyt kasvavat eläimet noudetaan myös tulevaisuudessa. Se ei ole itsestäänselvyys. Monessa paikassa Euroopassa sopimukset eivät kanna samalla tavalla, ja silloin riski jää täysin tuottajalle.
Tämä on ketjun toimivuuden ydin: että jokainen lenkki voi luottaa seuraavaan. Ketjun toisessa päässä on kuluttaja – se, jonka valinnoista koko ketjun arvo lopulta syntyy.
– ”Maatalouden imago”-tutkimuksessa kävi ilmi, että kuluttaja eivät välttämättä tiedä, mitä suomalainen tuotanto käytännössä tarkoittaa. Se, mikä tiloilla on vaatinut paljon työtä ja investointeja, jää helposti näkymättömäksi.
Suomalainen tuotanto perustuu korkeaan eläinterveyteen, tiukkaan sääntelyyn ja vastuullisiin toimintatapoihin. Tasoon, joka on rakennettu vuosikymmenten aikana.
– Tämä ei ole syntynyt ilmaiseksi. Koko ketjuun on tehty merkittäviä investointeja, ja niiden ylläpitäminen edellyttää, että kuluttajan maksamasta hinnasta saadaan riittävä arvo takaisin koko ketjuun.
Tätä arvoa pyritään tekemään näkyväksi muun muassa tuomalla esiin kotimaisen tuotannon taustaa, vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä sekä kehittämällä tuotteita ja viestintää, jotka auttavat kuluttajaa ymmärtämään, mistä hän maksaa.
Omistajuus ratkaisee, kenelle arvo jää
Atrialainen lihaketju perustuu pitkälti osuuskuntamalliin, jossa tuottajat ovat myös omistajia.
– Osuuskunnat eivät ole pelkkiä hallinnollisia rakenteita, vaan järjestelmä, joka on rakennettu tasapainottamaan markkinoiden vaihtelua ja varmistamaan, että kotimainen tuotanto säilyy elinvoimaisena myös vaikeina aikoina, Nykänen täsmentää.
Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että ketjussa syntyvä arvo palautuu takaisin omistajille.
– Omistajuus ei ole pelkkä periaate, vaan konkreettinen etu. Osuuskuntien kautta syntyy suoraa taloudellista hyötyä: osuuspääoman korot, ylijäämän palautukset ja verotukselliset edut, Nykänen kertoo.
Kaikki eivät kuitenkaan hyödynnä osuuskuntien tuomia taloudellisia etuja täysimääräisesti.
– Ne tilat, jotka ovat sitoutuneet tähän myös taloudellisesti, arvostavat tätä erittäin korkealle. Mutta omistajuuden tuoma hyöty ei rajaudu vain heihin, se tuo vakautta koko ketjuun ja näkyy kaikkien toimintaedellytyksissä.
Osuuskuntamalli ei ole vain tapa jakaa tuottoa, vaan myös tapa hallita riskiä, ja ennen kaikkea tapa tehdä pitkäjänteisiä päätöksiä.
– Kun markkina heilahtelee, silloin testataan, mikä malli kestää. Tässä mallissa vahvuus on se, että omistajuus on ketjussa. Kun teollisuus on tuottajien käsissä, päätösvalta pysyy ketjussa. missä katsotaan pidemmälle ja varmistetaan, että koko ketju pysyy toimintakykyisenä myös tulevaisuudessa, Nykänen päättää.
Tuottajatyytyväisyys 2025 – keskeiset havainnot
Kyselyyn vastasi 1 556 tilaa, joista 691 Atrian sopimustuottajia.
- Atrian asema kumppanina on kokonaisuutena vahva
- Sitoutuminen ja tyytyväisyys ovat vahvistuneet useissa tuotantosuunnissa
Vahvuudet tuottajien näkökulmasta:
- asiantunteva asiakaspalvelu
- toimiva yhteistyö ja sujuvat toimintamallit
- eläinkuljetukset ja logistiikka
- luotettava kumppanuus ja toiminnan ennakoitavuus
- taloudellinen jatkuvuus ja vahvan lihatalon tuki
Keskeiset kehityskohteet:
- tuottajahinnan kilpailukyky
- kokemus tuottajan arvostuksesta
Kirjoittaja:
Milla Annala, Kind Company
Laura Kaski, Atria
Kuvat:
Adobe Stock