Menestys syntyy yhdessä tekemällä

Saumaton ketju rehutuotannosta kaupan hyllyltä poimittavaan elintarvikkeeseen on kotimaisen maatalouden vahvuus, jota kannattaa hioa kuin timanttia. Loiston edellytyksenä on perusteellinen datan kerääminen ja vastuullinen reagointi saadun tiedon perusteella.

Vielä kymmenisen vuotta sitten moni astui ruokapöytään kuin teatterin katsoja, joka oli valmis nauttimaan valmiista elämyksestä. Nykykuluttaja sen sijaan haluaa nähdä kulissien taakse ja tietää, miten elämys on hänelle tuotettu: tieto ruoan alkuperästä ja vastuullisesta tuotantotavasta vaikuttaa ostopäätökseen huomattavasti ja on myös tuottajalle tärkeää.

Siksi vastuullisuus on luonteva ohjenuora strategian suunnittelussa. Atrian alkutuotannossa tämä merkitsee erityisesti tuotantoketjun tiivistä yhteistyötä aina ensimmäisestä rehuksi kasvatetusta korresta valmiiseen tuotteeseen saakka.

Kehitystyössä olennaista on avoimuus, joka auttaa keräämään tietoa päätösten tueksi.

– Tarvitsemme dataa, jonka avulla voimme analysoida, mitä ruokaketju pitää sisällään. Hyvin integroitu ketju on suuri vahvuus tulevaisuuden markkinoilla, sanoo A-Tuottajien, A-Rehun ja Nautasuomen toimitusjohtaja Reijo Flink.

Flink kertoo, että esimerkiksi Japanin markkinoilla ilman antibiootteja kasvatetulle lihalle on paljon kysyntää. Avaamalla tuotantoketju voidaan todistaa, millaista rehua tuotantoeläimet ovat syöneet ja mitä lääkkeitä niille on annettu. Näin voidaan antaa pitävä asiakaslupaus niin vientiin kuin yhtä lailla vähittäiskauppaan tai ravintoloille.

Integraatio eli tuotannon vaiheiden liittäminen toisiinsa on kulmakivi Atrian alkutuotannon uudessa strategiassa, jonka tavoitteita ovat vahva taloudellinen suorituskyky ja elinvoimaiset perhetilat. Strategiatyötä on tehty Atria Suomen vuonna 2023 uudistetun strategian jalanjäljissä, ja ensi vuonna syntyvät käytännön toimintaa viitoittavat liiketoimintasuunnitelmat. Rehuteollisuus, nautakarjan, siipikarjan ja sianlihan tuotanto saavat jokainen oman suunnitelmansa.

Osaamista ja optimointia

Vastuullisuus ei ole pelkkää sanahelinää siksikään, että sen todentaminen on jatkossa rahoituksen edellytyksenä. Silloin maatalousyrittäjän on voitava osoittaa, miten vastuullisuus näkyy hänen omassa liiketoiminnassaan. Todentamisessa auttaa, jos koko ketjussa on yhteisesti sovitut vaatimukset ja mittarit, joilla vastuullisuustyötä seurataan.

– Haluamme tukea tilojen taloudenhallintaa, jotta kaikilla olisi hyvät edellytykset pärjätä. Nyt osalla talous on hyvässä tasapainossa, kun taas toisilla on kehittämisen varaa, Flink sanoo.

Käytännössä osa tuottajista hyötyisi siitä, että tilan toiminnot ja varat käytäisiin läpi ja sitten pohdittaisiin, ollaanko talouden suhteen oikealla tiellä. Meneillään on hanke, jossa tilan tuotannon avainluvut päivittyvät automaattisesti ohjelmaan, jolloin päätöksille on aina saatavilla ajantasaista tietoa. Talouden luvut voidaan lisätä ohjelmaan tuottajan niin halutessaan.

– Olennaista on, että datahallinto on tässä työssä mukana samalla tavoin kuin eläinten hyvinvoinnin ja kasvatuksen seurannassa. Siksi juuri nyt on meneillään monta erilaista IT-hanketta, joiden avulla numeroista saadaan myös aidosti hyötyä.

Esimerkkinä Flink kertoo, että tällä hetkellä Suomen teillä kulkee joka päivä ja lähes vuorokauden ympäri 65 A-Rehun rekkaa rehulastin kanssa. Keräämällä ajoissa ajantasaista tietoa rehun tarpeesta voitaisiin varmistaa, että kuormat ajetaan aina täynnä, eikä turhia ajoja tule.

Rehutuotanto nousussa

Atria on juureva lihatalo, jolle peltoviljely on kasvava liiketoiminnan ala. Etenkin herneen viljelystä on saatu lupaavia tuloksia, ja samalla on pyritty varmistamaan, että rehuteollisuuteen saadaan kotimaista raaka-ainetta soijan tilalle. Vuonna 2004 aloitettu rehuliiketoiminta on kasvanut hurjaa vauhtia: ensimmäisen vuoden liikevaihto oli 28 miljoonaa euroa, ja viime vuonna yllettiin jo 206 miljoonaan. Hankkijan jälkeen A-Rehulla on toiseksi suurin markkinaosuus rehumyynnissä.

– Rehustaminen on tuottajalle suuri kuluerä, joten yhteistyö on ollut alusta asti luontevaa. Tuottajat hyötyvät myös siitä, että voimme kehittää lihan laatua ruokintakokeiluilla, Flink avaa.

Rehu on kotieläintuotannossa suurin yksittäinen päästöjen lähde, ja peltoviljelyä kehittämällä voidaan vaikuttaa myös tilan hiilijalanjälkeen. Samalla pyritään siirtymään yhä enemmän puhtaaseen energiaan muun muassa aurinko- ja tuulivoimaloiden sekä biokaasulaitosten avulla. Atrian tuottajaosuuskuntien perustama Maanvaalija Oy keskittyy hiilensidontaan maa- ja metsätiloilla.

Kuka?

Reijo Flink, A-Tuottajat Oy:n, A-Rehu Oy:n sekä Nautasuomi Oy:n toimitusjohtaja.

Koulutus

Agrologi.

Saavutus

Tuntee erinomaisesti niin tuottajien ja omistajien sielunelämän kuin yritystoiminnan ja omistamisen haasteet.

Vapaa-ajalla

Rentoutuu patikoimalla Saariselän maisemissa. Myös kalastus Keski-Suomessa omalla
mökillä on hyvää terapiaa.

Tulokset vaativat muutoksia arjessa

Jotta strategian ylevät visiot tulisivat todeksi, on tehtävä asioita uudella tavalla. Tuottajille tämä merkitsee muun muassa entistä tiiviimpää tiedon keräämistä tilan toiminnoista. Esimerkiksi kotieläintuotannon hiilijalanjäljen laskemisessa on tärkeää päivittää tunnollisesti olennaiset mittaustulokset tietojärjestelmään. Vain riittävän tarkan datan avulla voidaan päätellä, missä on kehittämisen varaa.

– Sitten on vielä tartuttava toimeen saadun tiedon pohjalta, Reijo Flink sanoo.

Yksi esimerkki ohjauksen tarpeesta on lihantuotannon markkinoiden ajoituksessa. Esimerkiksi naudan pihveille kysyntää on paljon keväällä ja kesällä grillikauden aikana, mutta nautoja tulee yleensä eniten teuraaksi syksyllä. Samoin voisi parantaa markkinoiden jalostusarvoa, eli löytää ne nautarodut, joilla on paras hyötysuhde sekä tiloille että Atrialle.

Tiloille tavoitteiden täyttäminen voi tuoda lisätyötä ja haastaa myös miettimään omia arvoja.

– Uskon, että tuottajat ymmärtävät, millainen valttikortti yhteinen strategia on kiristyvässä kilpailutilanteessa. Pyrimme tekemään kaikkemme koko ketjun menestymiseksi, ja se on myös raadollista liiketoimintaa.

Uusia hankkeita on tulossa niin viljelyyn kuin tilojen hyvinvointiin liittyen. Tuore esimerkki on Atria 100 Nuorta Tuottajaa -koulutusohjelma, joka pyrkii perhetilayrittäjyyden elinvoimaisuuden kehittämiseen. Syksyllä alkanut koulutusohjelma keskittyy oman tilan ja yrittäjyyden kehittämiseen muuttuvilla markkinoilla.

Kirjoittaja
Nadia Paavola
MediaNadia

Lue Atria Tuottajat 4/2023 -lehti täällä