Elävä hiiva vähentää lämpöstressin aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia

Lämpöstressi on suuri haaste lypsylehmille kesäkuukausina. Se vaikuttaa kielteisesti syömiskäyttäytymiseen, maitotuotokseen ja tiinehtyvyyteen. Elävä hiiva vähentää näitä ongelmia lämpöstressin aikana.

Mikä on lämpöstressi

Lehmän ruuansulatus ja maidontuotanto tuottavat suuren määrän lämpöä. Lämpöstressiä esiintyy, kun lehmä tuottaa enemmän lämpöä kuin se helposti haihduttaa hengityksen ja hikoilun avulla. Korkeatuottoinen lehmä voi alkaa kärsiä lämpöstressistä jo 18 asteen lämpötilassa sillä 55 kiloa lypsävän lehmän lämmöntuotanto on kolme kertaa suurempi kuin ummessa olevan lehmän.

Lämpöstressin vaikutukset

Lämpötilan noustessa lehmä joutuu jäähdyttämään itseään. Se vähentää syöntiä ja märehtimistä, jotta ruuansulatuksesta muodostuu vähemmän lämpöä. Tämä voi johtaa pötsin happamoitumiseen, joka vähentää syöntiä entisestään ja pahentaa tilannetta.

Seisoessaan lehmä pystyy jäähdyttämään itseään tehokkaammin kuin makuulla. Tämän seurauksena lämpöstressistä kärsivät lehmät seisovat paljon, mikä rasittaa sorkkia. Lisäksi seisoessaan lehmät märehtivät vähemmän kuin maatessaan, joka altistaa pötsin pH:n laskuun. Pahimmillaan pötsin seinämän läpi pääsee verenkiertoon tulehdusta aiheuttavia proteiineja, jotka yhdessä lisääntyneen seisoskelun kanssa vaurioittaa sorkkia.

Kuumassa lehmän hengitystiheys kasvaa ja se alkaa huohottaa poistaakseen ylimääräistä lämpöä. Normaalisti lehmä hengittää 40–60 kertaa minuutissa. Eläinten hengitystiheyden laskeminen onkin helppo tapa havainnoida lämpöstressiä. Jos yli 10 prosenttia lehmistä hengittää yli 100 kertaa minuutissa, on tilanne jo akuutti ja vaatii välittömiä toimenpiteitä.

Vähentynyt kuiva-aineen syönti, pötsin kuidun sulatuksen heikkeneminen pH:n laskun myötä ja lisääntynyt seisominen sekä mahdollinen jatkuva elimistön matala-asteinen tulehdustila vaikuttavat kaikki maidontuotantoa ja tiinehtyvyttä heikentävästi. Jo vähäinenkin lämpöstressi voi alentaa maitotuotosta useamman kilon päivässä. Lisäksi kuidun sulatuksen heikkeneminen vähentää etikkahapon muodostumista pötsissä ja sitä kautta maidon rasvapitoisuutta. Lämpöstressillä on siis selviä taloudellisia vaikutuksia.

Maitotuotoksen pieneminen näkyy tilan tuloksessa heti. Lämpöstressi vaikuttaa myös lehmän hormonien eritykseen; ne tulevat huonommin kiimaan ja tiinehtyminen heikkenee. Tämä aiheuttaa poikimavälien pidentymistä ja vähentää sitä kautta vuotuista maitotuotosta.

Kuinka ehkäistä lehmien lämpöstressiä

Kesän aikana on tärkeää maksimoida navetan ilmanvaihto. Verhoseinäisissä navetoissa se on helpompi toteuttaa kuin vanhemmissa ikkunallisissa navetoissa. Ikkunoitakin voi mahdollisuuksien mukaan vaihtaa avattaviin kennoihin, jolloin navetan läpi pääsee virtaamaan jäähdyttävää ilmaa. Myös erilaisia kattoon asennettavia tuulettimia voidaan asentaa. Ilman liikkuminen helpottaa lämmön haihtumista lehmien iholta.

Hieno vesisumu viilentää navetan ilmaa ja lehmiä tehokkaasti. Jos valmiit ratkaisut tuntuvat liian kalliilta, on joihinkin navettoihin saatu varsin toimivia ratkaisuja vanhasta kasvinsuojeluruiskusta. Vedellä sumutus vaatii erittäin hyvä ilmanvaihdon, jotta navetan ilma ei kostu liikaa.

Raikkaan juomaveden saanti korostuu lämpimillä ilmoilla. Vesiastiat kannattaa pitää hyvin puhtaina, jotta lehmät juovat mahdollisimman mielellään.

Ruokinnassa pöydällä olevan rehun tai seoksen raikkaus. Rehua kannattaa työntää lehmien eteen usein ja seosrehu jakaa mielellään kaksi kertaa päivässä, jotta se ei ehdi lämmetä pöydällä. Ruokintaa päivän kuumimpana hetkenä kannattaa välttää sillä silloin lehmät eivät syö kovin mielellään.

Apua elävästä hiivasta

Elävän hiivan vaikutuksia lämpöstressiin on tutkittu paljon ja siitä on todettu olevan apua monella eri tavalla. Pötsin haihtuvien rasvahappojen suhteiden on todettu muuttuvan, kun elävä hiiva on lisätty ruokintaan [1, 2, 3]. Elävä hiiva vähentää maitohapon osuutta pötsissä ja lisää propionihapon osuutta. Tämä pienentää lämpöstressin aiheuttamaa pötsin pH:n laskua. Lisääntyneen propionihapon määrän seurauksena lehmien veren glukoosipitoisuuden on todettu nousevan. Sen ansiosta lämpöstressin aiheuttamaa maidontuotannon notkahdusta ei ole tapahtunut [4] ja joissain kokeissa energiakorjattu maitotuotos on jopa noussut. [2, 3, 5]

Pötsin pH laskee lehmän jokaisen syöntikerran jälkeen. Väkirehuvaltaisilla ruokinnoilla pH:n lasku on voimakkaampaa kuin karkearehuvaltaisemmilla ruokinnoilla. pH:n laskiessa alle 5,8 aletaan puhua subakuutista hapanpötsistä (SARA, subacute rumen acidosis). Tällöin lehmän ruuansulatuksesta tulee viesti aivoille välttää syömistä. Se johtaa syöntikertojen vähenemiseen ja kokonaiskuiva-aineen syönnin laskuun. Elävän hiivan aikaan saava pötsin pH:n tasaantuminen ylläpitää useita syöntikertoja päivässä sekä lisää märehtimistä [3]. Märehtiminen puolestaan lisää syljen eritystä, mikä auttaa pötsin pH:n säilymistä lähellä neutraalia.

Lisääntynyt märehtiminen ja terve pötsi parantaa niin kuidun, valkuaisen kuin muidenkin orgaanisten aineiden sulavuutta sekä syöntiä. Vaikka voisi ajatella, että lisääntynyt syönti lisää lämmöntuotantoa entisestään ja pahentaa lämpöstressiä, ei elävää hiivaa saaneille lehmille ole ruokintakokeissa näin käynyt. Elävän hiivan on todettu lisäävän pötsissä muodostuvan B-vitamiinin määrää ja sitä kautta veren plasman niasiini pitoisuutta [2,5]. Niasiini laajentaa ihon pieniä verisuonia, jolloin lämmön haihtuminen ihosta tehostuu [6]. Tämä on huomattu myös lehmien hengitystiheyden tasaantumisena korkeista lämpötiloista huolimatta, kun ruokintaan on lisätty elävää hiivaa [5].

Kaiken kaikkiaan elävän hiivan monien myönteisten vaikutusten ansiosta lehmä kärsii lämpöstressistä vähemmän. Se pystyy säilyttämään maidontuotannon ja myös kesän hellejaksoilla eikä myöskään tiinehtyminen kärsi. A-Rehun rehuissa elävää hiivaa löytyy jokaiseen ruokintamalliin, niin seosrehuruokintaan kuin erillisruokintaankin. Asiakkuuspäälliköt auttavat löytämään sinun tilallesi sopivan ratkaisun.

Asiakkuuspäälliköiden yhteystiedot

Lähteet:

1. Miller-Webster ym. 2002, Journal of Dairy Science
2. Salvati ym. 2015, Journal of Dairy Science
3. Perdomo ym. 2020, Journal of Dairy Science
4. Dehgham-Bnadaky ym. 2013, Journal of Applied Animal Research
5. Mirzad ym. 2019, Journal of Vererinary Medical Science
6. Zimbelman ym. 2010, Journal of Dairy Sciece

Kirjoittaja

Kontaktperson

Heikkinen Milja

050 472 7836